Historia
Historiikki
Seuran perustaminen
Vantaan Salamat ry. perustettiin 7.5.1975, mutta seuramme latvajuuret ensimmäisine uurastajineen ulottuvat vuoteen 1969. Ja hiusjuuret jo vuoteen 1967, jolloin valmistuivat Louhelan ensimmäiset kerrostalot. Niihin muuttaneissa nuorissa perheissä oli liikunnallisia vanhempia, jotka keksivät lentopallon pelaamisen kesäiltojen ja viikonvaihteiden liikunnaksi ja toisiinsa tutustumiseksi. Siinä louhelalaisella kentäntapaisella virisi idea oman urheiluseuran perustamisesta. Läntinen Vantaa, osana silloista Helsingin maalaiskuntaa, oli harvaan asuttu. Silloin kun seuramme perustajat ja ensimmäiset suuruurastajat tapailivat kesällä 1969 toisiaan Louhelan lentiskentän tienoilla, kohosi Myyrmäen ja Martinlaakson kohdalla sankka metsikkö. Myyrmäen silloiseksi asukasluvuksi arvioidaan luokkaa 60-90, Martinlaaksonkin vain noin 850. Hekin ilmeisen pääsääntöisesti jo varttuneen iän viljelijä- ja omakotitaloasujamistoa. Kun tämän seudun asukasluku alkoi suorastaan räjähdysmäisesti kasvaa, tuli tarvetta paikallisille urheiluseuroille. Myyrmäessä mullistus oli mittavin: Kun asukkaat muuttivat ensimmäisenä valmistuneeseen kerrostaloon, Vaahtorinne neloseen, viisinkertaistui Myyrmäen asukasluku yhtenä päivänä.
Etelä-Vantaan Urheilijat perustettiin 29.9.1969. Seuraavana vuonna seura hyväksyttiin yhdistysrekisteriin, ja toimintamuodoiksi kirjattiin: hiihto, kuntourheilu, lentopallo sekä nais- ja yleisurheilujaostot. Vasta seuraavana vuotena mukaan tuli jääkiekko, EVU:n tuleva menestyslaji. EVU:n yleisurheilujaosto aloitti toiminnan vuonna 1972 ja käynnisti lapsille Suomen ensimmäisen ympärivuotisen yleisurheilukoulun. Yleisurheilujaosto erkani EVU:sta omaksi yleisurheilun erikoisseuraksi, Vantaan Salamat ry:ksi 7.5.1975. Seuran perustajajäsenet ovat Matti Hokka, Reino Liuski, Terttu Mäkelä, Niilo Toivanen, Vilho Tuomainen, Mikko Vesa ja Henrik Österberg.
Salamoiden aloittaessa toimintaansa vuonna 1975 Länsi-Vantaan rakentaminen oli päässyt vauhtiin ja asukasmäärä Myyrmäessä ja Martinlaaksossa kasvoi rajusti. Salamien perustamisvuonna 1975 Myyrmäessä asui 11 000 ja Martinlaaksossa 13 000 asukasta. Martinlaaksolaisista 3150 oli iältään enintään 9-vuotiaita, kun taas 50 vuotta täyttäneitä vain reilut 500.
Kun Salamat erkautui velkaantuneesta EVU:sta, perintönä tulivat melkoiset velat. Uuden seuran vastavalittu johtokunta otti rohkeasti lainaa ja kukin antoi henkilökohtaisen takauksensa velalle. Onnekasta oli, että tulossa oli Vantaan Asuntomessut. Osallistuminen muiden vantaalaisseurojen kanssa niiden lipunmyyntiin ja vartiointiin, toi suuren helpotuksen taloudelliseen tilanteeseen. Mutta toki se edellytti valtavaa työmäärää valmentajilta, urheilijoilta perheineen ja ystävineen. Samanlainen palkaton talkootyö mahdollisti seuran todella aktiivisen ja menestyksekkään toiminnan vielä vuosikymmeniksi.
Vantaan Salamoiden logon suunnitteli valmennuspäällikkö Martti Lehto.
OLOSUHTEIDEN KEHITTYMINEN
Alkuvuosina talvikauden sisäharjoitteluun päästiin Kaivokselan kansakoululle ja Hämeenkylän yhteiskoululle. Oma ”kuntosali” saatiin järjestetyksi Louhelantie ykkösen väestösuojaan. Siitä ”sisähallista” tulikin Yleisurheilukoulun keskeisin talviharjoittelupaikka. Käytävällä juostiin ja hypättiin korkeutta, ja olihan siellä muutamia kuntoilulaitteitakin. Kesäkaudeksikin tarvittiin oma läheinen harjoittelualue. Sellainen raivattiin itse nykyisen Jokiuomanpuiston alueelle. Siihen syntyi ”Louhelan stadion”, alkeellinen juoksusuora ja hyppypaikka. Myös Vapaalan ja Vantaankosken 300-metriset juoksuradatkin omaavilla kentillä alettiin käydä harjoittelemassa.
Myyrmäen Urheilutalo valmistui 1975. Eihän siitä yleisurheilijoille vallan suurta iloa ollut, mutta sen kuntosali toki varusteiltaan ylitti Louhelan pommarin, ja palloilusaliakin hyödynnettiin. Myyrmäen urheilukenttä oli kyllä jo luvassa ja alustavat raivaukset tehty jo vuonna 1973, mutta eteneminen oli kuin käärmeen pyssyyn ajamista. Alle kilometrinen kuntopolku oli talkootyöllä valmistunut keväällä 1972. Kuntopolulle tuli ahkeraa käyttöä, joten kaupunki rakensi kahden vuoden kuluttua uuden, puolitoistakilometrisen ja leveämmän.
Urheilukenttää jouduttiin odottamaan syksyyn 1978, ja kilpailukäyttöön se saatiin keväällä 1979. Myyrmäen kentän viralliset avajaiskilpailut pidettiin 10.6.1979. Kenttä tuli suureen tarpeeseen, sillä jo vuonna 1978 Salamoissa harrasti yli 300 eri ikäluokkien urheilijaa, ja heillä 30 pätevää valmentajaa.
Talviharjoittelumahdollisuudet olivat edelleen vain koulujen liikuntasalien varassa, mutta nyt niitä oli sentään muuallakin kuin Kaivokselassa. Edes mitä vaatimattomin spurttailupaikka tuli käyttöön vasta seuraavalla vuosikymmenellä, Myyrmäen jäähallin valmistuttua vuonna 1981. Jäähallin parvella oli silloin kapea kaistale, joka muovimattojen avulla varustettiin juoksusuoraksi. Varsinaiset juoksuharjoitteet tehtiin Olympiastadionin tiloissa sekä Espoon Otahallissa.
Myyrmäki-halli valmistui 1991. Sen takasivulle tuli 105 metriä pitkä 5-ratainen juoksusuora, sekä päätyihin mahdollisuudet hypyille. Seuran toimisto asettui noin viideksitoista vuodeksi hallin parvelle. Toukokuussa 2005 onnistui lopultakin pitkällinen pyrkimyksemme saada Myyrmäen urheilukentän huoltorakennuksen yläkerran huone toimistoksemme. Myyrmäki-hallin ikkunaton koppero oli sijainniltaan hankala ja toimistotyötilaksi soveltumaton.
Salamoita pyöritettiin todella pitkään vapaaehtoisvoimin. Seuran arjen hoitamiseen palkattiin työntekijä vasta 2005.
90-luvulla Salamat sai Suomen kuuden ensimmäisen seuran joukossa Suomen Urheiluliiton myöntämän Nuori Suomi -sinetin. Tähtiseura-laatuohjelman Lasten ja nuorten Tähtiseuramerkin seura sai vuonna 2017.
Suurimmat kilpailutapahtumat
Vuonna 1980 pidettiin Myyrmäen uudella urheilukentällä nuorten SM-kisat Salamoiden järjestämänä.
Vuodelle 1981 osuu ei ehkä kertaluonteisesti niin merkittävä, mutta jatkumoltaan arvokas tapahtuma: Salamat yhdessä Iltalehden kanssa aloitti vuosittaiset Lehtipojan Salamakisat, joista versoi vuonna 1985 Finlandia Junior Games, josta kasvoi Suomen suurin kansainvälinen nuorten yleisurheilutapahtuma.
Myyrmäessä järjestettiin nuorten Suomi-Saksa-maaottelu 1994. Vuonna 1994 Salamat järjesti myös ensimmäiset Sinettikisat, joista muodostui vuosittainen perinne, joka katkesi vasta 2020-luvun koronavuosiin.
Vantaan Maraton on järjestetty Tikkurilassa vuodesta 1994 lähtien Vantaan Seurayhtymän (Salamat, Kenttäurheilijat-58, Korson Kunto) voimin. Vantaan Seurayhtymä perustettiin jo vuonna 1974 järjestämään isoja yleisurheilukisoja Vantaalla. Maratonillamme on ollut SM-arvo vuosina 2008, 2012 ja 2020 ja 2023. SM-tason kilpailuja on järjestetty myös maantiejuoksussa Myyrmäessä vuonna 2001.
Vuonna 1997 nuorten SM-moniottelut kilpailtiin Myyrmäessä ja vuonna 2005 Vantaan Salamat sai järjestettäväkseen SM-kävelyt.
Salamat on järjestänyt Kultainen keihäs -tapahtuman vuodesta 2016 lähtien. Vuonna 2017 viivalla oli erityisen nimekäs kaarti olympiavoittaja Keshorn Walcottin ja maailmanmestari Tero Pitkämäen johdolla.
Lasten ja nuorten Seuracupin finaali on järjestetty Myyrmäessä 2014, 2022 ja 2024.
Salamat järjesti Koululiikuntaliiton mestaruuskisat Hiekkaharjussa yhdessä Kenttäurheilijat-58:n kanssa vuonna 2022. Vuonna 2023 oli vuorossa Suomen suurin lasten yleisurheilukilpailu Youth Athletics Games Klaukkalassa yhdessä Nurmijärven yleisurheilun, Vihdin viestin ja Keski-Uudenmaan Yleisurheilun kanssa.
Kirkkain urheilumenestys
1970-luku
Jo Vantaan Salamien ensimmäinen itsenäinen toimintavuosi oli menestyksekäs. Piirin viesti- ja joukkuekilpailuissa tuli kultaa ja muutakin menestystä. Niihin aikoihin harrastetuista seuraotteluista tuli silkkoja voittoja. Ikäkausiurheilun tason kruunasi seuramme joukkueen edustusmatka Norjaan: Kun Norjan Urheiluliitto kutsui ikäkausimestaruuskilpailuihinsa joukkueen kustakin Pohjoismaasta, valitsi Suomen Urheiluliitto sinne Suomen edustajaksi Vantaan Salamoiden joukkueen.
Matti Nieminen hyppäsi korkeudessa Suomen mestariksi vuonna 1978 ja teki silloisen SE-tuloksen 220 vuonna 1979.
1980-luku
Vuonna 1980 Antti Kalliomäki hyppäsi seiväshypyssä silloisen Suomen ennätyksen ja edelleen voimassa olevan seuraennätyksen 566 cm ja osallistuu Moskovan olympialaisiin sekä EM-hallikisoihin. Vuosi 1982 tuotti Kalliomäelle Suomen mestaruuden ja osallistumisen Ateenan EM-kisoihin.
Kimmo Solehmainen heitti vuonna 1988 nuorten MM-kisojen keihäässä viidenneksi.
Vuonna 1982 Salamat nousi ensi kertaa valtakunnallisen luokittelun valioluokkaan ja vuonna 1983 seuran jäsenmäärä ylitti tuhannen rajan, 1004 jäsenellä. Vuonna 1988 Helsingin piiri palkitsi Salamat eniten toimintaansa tehostaneena seurana.
1990-luku
Heti 90-luvun aloituksessa Salamat ylsi valtakunnallisessa nuorisotoimintakilpailussa kolmannelle sijalle. Toiminnan laajuutta kuvaa sekin, että Helsingissä pidettyihin Suurkisoihin osallistui seurastamme 137 jäsentä.
Korkealle päästiin sekä seiväshypyssä että korkeushypyssä. Timo Makkonen saavutti seiväshypyssä nuorten EM-hopeaa ja SM-hopeaa 1995 ja sijoittui viidenneksi nuorten MM-kisoissa 1996. Korkeushyppääjä Toni Huikuri saavutti myös viidennen sijan 19-vuotiaiden MM-kisoista sekä SM-pronssia. Huikurin tulos 224 on edelleen seuraennätys korkeushypyssä.
Tuomo Ruutu edusti Salamoita lapsena 1990-luvulla ja ylsi sittemmin jääkiekon puolella pelaajana maailmanmestariksi ja valmentajana Stanley Cupin voittajaksi.
Vuonna 1997 Salamat ylsi valtakunnallisessa seuraluokittelussa sen uuteen superluokkaan. Vuosikymmenen lopuksi 1999 saalistettiin seuramme korkeimmat Kalevan Malja -pisteet. Nousimme siinä koko valtakunnan yhdeksänneksi parhaaksi seuraksi.
2000-luvun alku
Kävelijät Tiina Muinonen ja Heidi Lindewall keräsivät menestystä 2000-luvun alussa. Muinonen voitti SM-kultaa 10 kilometrillä vuonna 2000 ja Lindewall samalla matkalla vuonna 2001. He molemmat osallistuivat myös nuorten EM-kisoihin ja Muinonen ylsi myös nuorten MM-kisoihin. Naisten 3×3000 metrin kävelyviestissä Salamoiden joukkue saavutti useita Suomen mestaruuksia.
2010-2020-luvut
Pikajuoksija Riku Illukka on ollut Salamoiden tähtiurheilija 2020-luvulla. Riku juoksi 100 metrin Suomen mestariksi 2024. Hän on voittanut lisäksi useita SM-mitaleja 60 metriltä, 100 metriltä ja 200 metriltä. Illukka on osallistunut myös nuorten MM- ja EM-kisoihin sekä aikuisten sarjassa EM-hallikisoihin.
Jenna Vakkilainen ylsi 100 metrin aitajuoksussa yhdeksänneksi ja Iida Muukka kiekonheitossa kahdeksanneksi 17-vuotiaiden EM-kisoissa.
Salamat voitti lasten ja nuorten Seuracupin suurten kaupunkien finaalin vuonna 2022 kotikentällä Myyrmäessä ja sijoittui sen perään hopealle sekä 2023 että 2024.
Vuonna 2022 Salamat oli Seuraliigassa mukana korkeimmalla tasolla eli Superliigassa.
Vuonna 2024 Salamat palasi SM-viesteissä miesten sarjoissa mitalikantaan 30 vuoden tauon jälkeen, kun M19 joukkue ylsi pronssille 4 x 100 metrin aitajuoksussa.
Salamoiden puheenjohtajat:
Heikki Lindlöf nimettiin Salamoiden kunniapuheenjohtajaksi vuonna 2015.
Niilo Toivanen
1975
Olli Saarinen
1976-1981
Niilo Toivanen
1982-1984
Olli Saarinen
1985-1987
Pentti Tarkkanen
1988-1990
Aarre Kulmala
1991-1992
Heikki Kurki
1993-1994
Veijo Hintsanen
1995-1996
Heikki Lindlöf
1997-2008
Tapani Mattila
2009-2010
Sami Kilpeläinen
2011-2018
Anne Saarinen
2019
Jani Merimaa
2020-
